Älä luule, etten tiedä, älä luule, etten nää, kuinka tahtomattaan kääntyy rakas, itsevarma pää, kuinka koko sydämesi täyttää
liike levoton, hiusten verkkoon pyrkimässä katseen kaikki linnut on. Sidon paulan, panen ansan, panen ansaa tuhannen, jolla teidät linturaukat, kipeämmin kahlitsen. Koko olentos on kohta pelkkää
suurta ikävää, kohta tuska salpaa suusi, tuskin jaksat hengittää. Älä luule, etten tiedä! Tiedän kaiken, mitä teet, tunnen rakkaat, rauhattomat, lähestyvät askeleet. Niinkuin kerjäläinen saavut kohta
leipää anomaan, ja kun olet kaikkein köyhin, Sinusta teen kuninkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti