Toi on ihana biisi. Ihana!
Olen helpottunut vapaapäivistä, mitä minulla on nyt muutama. Jatkuva tsemppihenki töissä ja itsensä vihaaminen kotona on niin rikkovaa, että oireet alkavat muuttua jo fyysisiksi. Rintakehääni sattui jokainen henkäys ja migreeni muistutti jälleen olemassaolostaan. Inhoan sitä.
Haluaisin edistyä myös kouluasioissa, mutta itsekurini on yhtä heikko kuin syömättömyyden suhteen. En tiedä, mistä aloittaisin - tai oikeastaan jatkaisin, kun keskeneräisiä töitä on niin paljon. Ja tenttejä, joita pitäisi tehdä. Siirrän ja siirrän niitä, ja kiroan Opintotukilautakuntaa, joka kyselee perään, miksi opinnot edistyvät niin hitaasti. No siksi perkele!
Kun nyt vaan jaksais. Mut yhdestä asiasta mä kyllä tykkään: syksystä. Jopa tästä sateisesta lokakuusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti