Voihan nenä! Mun täytyy nyt tunnustaa, että mä en muista edes mun ensimmäisen rakkauden nimeä. Siskoni sen ehkä muistaisi, mutta jääköön tämä arvoitukseksi.
Poika asui samalla korttelilla missä me asuimme ja meillä oli tapana leikkiä yhdessä lähes päivittäin. Rakkaustarinamme koki traagisen käänteen, kun poika perheineen päättivät muuttaa muualle; hyvästejä jättäessämme makasimme päällekäin ojassa ja pussasimme. First kiss, mutainen ja muistoihin jäänyt. Ikäähän mulla oli juuri ja juuri kaksi vuotta, hänellä ehkä vajaa vuosi enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti