Taas sinä teet sen: saat vatsassani lentämään pieniä perhosia ja sydämeni jättämään lyöntejä välistä. Sanot kuuntele, tässä biisissä on hyvä kohta.
Siinä valossa mä katselen sinua
Naisista kaunein ja viisain
Minä pelastin maailman
Sinä pelastit meidät
Kuuntelen tätä joka päivä töissä, ja erityisesti tota kohtaa. Se muistuttaa mua susta. Ja minä rakastun sinuun yhä uudelleen. Tiedät, miten paljon sinua rakastan ja miten saat minut hullaantumaan sinuun. Puhumalla pehmosia, joojoo...
Minussa onkin varsinaista vaimomatskua kotiäitiainesta. Olen viikonlopun ajan häärinyt rätti kädessä, tanssinut imurin kanssa ja tehtaillut vielä ruokaa. Todella ei-minua. Yleensä elän rennosti: sekaista saa olla, kunhan ei ole likaista. Olen elänyt ihan tavallista elämää. Siis elämää ilman epilepsiaa! Kohtauksia kun ei ole tullut muutamaan päivään. Ai että, miten on maistunut. Koti on puhdas, ruokaa on pöydässä ja molemmat ovat tyytyväisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti