Joulumieleni singahtaa korkeuksiin aina marraskuun hämärissä, mutta mitä lähemmäs joulua päästään, sitä pienemmäksi panokseni käy. Näin on päässyt käymään tänäkin vuonna: koristelin kotimme joulukuun alussa, olen kuunnellut ihanaa Jouluradiota, leiponut pipareita ja joulutorttuja enemmän ja vähemmän hyvällä menestyksellä. Mutta tarvitsisin lomaa koko joulukuun, että jaksaisin kaiken, sillä joulusiivoukset, riitely mm. äidin kanssa, kaikki leipomiset ym vievät voimia. Rehellinen ollakseni - kotimme on kuin mikäkin kaatopaikka, kun kumpikaan ei jaksa siivota. Yritin eilen, mutta se yritys päätyi itkuun ja ruoan kärähtämiseen uunissa.
Että kahden päivän päästä on joulu ja minusta kyllä tuntuu siltä, vaikken yhtään haluaisi. Tulisi vaikka kuukauden päästä,
kun jos voisin olla valmiimpi.
Ps. Uutisissa sanottiin, että aatonaattona ihmiset ovat stressaantuneimpia kuin koko vuonna. Ja sitten vielä toivotellaan
rauhallista joulua!?
Kyllä joulu tulee vaikka koti olisikin kaaos eikä mitään enää jaksaisi. Ehkä edes jouluyönä saa hetken henkäistä että suuremmissa käsissä ollaan. Siu <3 t. Kahvis
VastaaPoistaNiin, totta. Välillä mietinkin, tuleeko se pelkästä velvollisuudesta, jos ei olisi verisidoksia, mitä sitten? Ehkä sen ymmärtää vasta, jos itse joku päivä on niin onnekas että saa elämäänsä jonkun pienen ihmeen. Itse olen vielä sitä mieltä, että se olisi onnekasta.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi kaikin puolin, toivon kovasti että joulusi meni kivasti kaikesta stressistä huolimatta♥ Uusi vuosi, uudet mahdollisuudet hymyihin?