12.5.2014

Voimattomuus kaiken edessä.

Olen halunnut kuolla; seisonut keskellä keittiötämme lääkerasioita käsissäni ja päättänyt lopettaa tämän kaiken väsymyksen ja ahdistuksen. Olen halunnut päästä pois. Olla vapaa. Olen siirtänyt tekoani syystä, jota en vielä itsekään tiedä. Olen yhä tässä. Hengitän. Kirjoitan.

En ole syönyt juuri mitään. Hoitajat ovat sanoneet siitä monta kertaa ja lääkäri tulee sanomaan siitä takuuvarmasti, mutta minulla ei ole motivaatiota. Haluan tulla pieneksi. Haluan hyväksyä itseni, edes yhden pienen hetken katsoa itseäni peilistä ja pystyä sanomaan: "Olet kaunis. Minä pidän sinusta."

Olen lykännyt johonkin kauas ajatusta, että lapsettomuus vaikuttaisi jotenkin minuun. Että sillä olisi mitään väliä, mitä lääkäri taannoin sanoi: "Nyt on keskeytettävä hoidot, ette saa yrittää lasta." Koska silloin kaikki murtui, elämällä ei tuntunut olevan mitään järkeä. Minusta tuli entistä hyödyttömämpi, kelvottomampi ja huonompi ihminen. Enää ei ollut mitään syytä olla laihduttamista. Halusin onnistua edes jossakin, kun minusta ei äidiksi kerta ollut. Tulisiko koskaan olemaan? Yksi lääkekokeilu ja hoidot kiellettiin. Yksi lääke lisää ja kiellot jatkuivat.

En jaksa enää.

7 kommenttia:

  1. Voi ei! Ei toivoa äitiydestä saa viedä! Ei saa! Ei vaikka edessä olisi kivinen ja raskas tie. Niin väärin :(

    Ajattelen sinua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoituksestani taitaa huokuva vähän väärä sävy ja väärinvalitut sanat. Toivoa ei viety kokonaan, vaan tarkoitus oli pitää taukoa ihan turvallisuussyistä. Olen pahoillani, valitsin todellakin sanani väärin. Itsestä se tietenkin tuntuu lopulliselta, mutta ei se sitä taida olla. Täytyy vaan saada itsensä kuntoon ensin. Lääkäri tarkoitti sen kuitenkin loppuviimeksi vain hyvällä.

      Poista
    2. Kunhan itse vain uskot siihen, että sinulla on oikeus toivoa äitiyttä sitten kun sen aika on. Ja kyllä, itse täytyy ensin olla paremmassa kunnossa, että jaksaa hoitoja ja sen mahdollista tulosta. Kovasti voimia matkallesi <3

      Poista
  2. Ilkeää! :( Kamalaa. Nyt paljon voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 toivoa ei onneksi ole lopullisesti viety (ks. Edellinen kommenttini), mutta itselle tuokin tuntuu paljolta.

      Poista
  3. Voi muru.. Ehkä nyt ei ole paras hetki miettiä lasta käytännöntasolla, mutta älä luovu haaveestasi! Sinusta tulee vielä ihana äiti, kunhan aika on oikea. Nyt on tärkeintä että saat itsesi ja elämäsi kuntoon. Voi kun näkisit pelistä saman kuin minä näen, sinä olet kaunis. Se kauneus tulee sinun silmistä ja kasvonpiirteistä ja siitä että olet sisäisesti ihan valtavan kaunis ja söpö. Linnunluut tekevät sinusta väsyneemmän ja vielä onnettomamman, ei kaunista. Tiedän ettei kyse ole ulkonäköpaineista, mutta halusin silti että tiedät. Voimia rakas. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi, sinä ihana ja rakas. Nyt ei ole oikea aika, mutta kipu ei katso aikaa. Sitähän se on. Se ei kysele, voiko nyt tulla. Olet <3

      Poista