Pyöritän pientä pilleripurkkia kädessäni. Jos vain muutama, ehkä kymmenkunta, ajattelen. Se ei tappaisi, veisi vain minut syvään uneen hetkeksi ja saisin hetkellisen rauhan. Saisi loppumaan nämä suolaiset kyyneleet, jotka valuvat polttavina puroina poskilleni.
Jos vain pari viiltoa. Katselen mattopuukkoa, joka kutsuu ottamaan käteensä. Ei, se suorastaan huutaa: tartu minuun, sinä säälittävä ihminen! Tarjoan hetken helpotuksen, muutan kipusi todelliseksi.
En voi vastustaa. Tänään en enää pysty siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti