Tänään pakotan tseni opiskelemaan. Tänään on pakko olla edes himpun verran ahkera. Tänään on pakko jaksaa vähän tylsiäkin juttuja. Pakko! Pakko!
Parvekelasit on ihanan syksyisesti huurussa ja mä voisin vain tuijotella niitä. Ei kiinnostais nyt lääkkeisiin syventyminen, kun voisin vaan ihmetellä aurinkoakin. Ja juoda vähän kahvia, että virkistyisin. Migreenilääkkeen vähentäminen on tuonut tullessaan aamupöhnän ja horroksen. Tai nukkumattomat yöt. Ehkä molempia, kun toinen on selkeä syysuhde toiseen.
Nyt minä menen ja opiskelen edes yhden tunnin ajan. Ehkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti