Torstaina oli punnitus; paino oli pudonnut ja teki mieli hyppiä riemusta, mutta yritin hoitajan edessä riemuani vähän peitellä. 49kg - siis taas puoli kiloa vähemmän kuin viimeksi. Enemmänkin. Tänään kotivaaka näytti taas puoli kiloa vähemmän. Iloitsin mielessäni ja valehtelin miehelle, joka kysyi vaa'an lukemaa. Ei hän minua uskonut, tiedän sen, sillä olen maailman huonoin valehtelemaan. Äänestäni kuulee valheen paksun sävyn. Aina. Kuka tahansa, tuttu tai tuntematon. Sen näkee jo pelkästään kasvoistanikin. Tai sitten se oli syömishäiriömörkö, joka puhui.
Hoitoneuvottelussa sain kaksi vaihtoehtoa: uloskirjaus osastolta tai syömishäiriöhoitoon sitoutuminen. Lääkäri ei ole lainkaan huolissaan painostani (HAA!), joka on BMI:n valossa vielä hyvinkin normaalipainon puolella, joskin laskusuunnassa. Minäkään en ole enää huolissani - sairaus vie minua taas. Peilistä katsoo takaisin vain jättimäinen läskikasa. Täyttä ihraa ja oksetusta. Mutta mies ilmaisi huolensa ja lääkäri tarttui siihen, hitto. Mutta hoito vaatii minun sitoutumistani, jota en kyennyt lupaamaan; minulle annettiin viikonloppu aikaa miettiä asiaa ja maanantaina olisi uusi neuvottelu asiasta. En voinut sanoa suoraan vain haluavani laihtua. Kerroin kyllä tosiasioita siitä, miten pelottaa, että syömishäiriöhoidossa minä vain paisun ja paisun kuin pullataikina.
Pelottaa luopua jostain, mikä on ollut osa minua 14-vuotiaasta saakka.
Haluan vain pois osastolta.
Kotiin.
Laihtua.
Onnistua.
Tiedät itsekin, mutta sanon silti: laihtuminen ei ole sinun onnistuminen vaan sairauden onnistuminen. Parantuminen ei ole sama asia kuin holtiton painonnousu. Parantuminen ois ennemmin parempi olo ja elämän reunasta kiinni saaminen. Jos kotiudut laihtuaksesi, saat aikaiseksi vain sairaalakierteen mistä on taas vähän pidempi matka takaisin.
VastaaPoistaRannalta on helppo huudella - tiedän, mutta älä anna syömishäiriön viedä, se ei ole sen arvoista. Voimia murunen<3
Mä niin tiedän tuon kaiken! Mutta mörkö potkii vastaan. Liian kovaa. Oon vähän hukassa, tai aika paljonkin. Ehkä huominen on selkeämpi. Ehkä. Ja kiitos, oot ihana <3
PoistaKuten Tiu yllä sanoi - älä anna sen viedä. Nyt sinussa puhuu vain syömishäiriö. Se tahtoo laihtua ja saada onnistumisen, mutta se ei ole sama kuin sinä. Ota apu vastaan. Voimia <3
VastaaPoistaKun vain osaisinkin. Mutta minä kyllä yritän parhaani! On vielä tämä päivä aikaa miettiä. Kiitos tsemppisanoista <3
Poista