21.11.2017

Tanssi niin kauan että taju lähtee.

Rento olemukseni ja hymyni sulivat terapiasalin lattialle, kun kuuntelin vaikeita lauseita ja aloin hiljalleen ymmärtää, mitä terapeutti halusi sanoa. Kulmien kurtistaminen sattui kasvoihin, katse hapuili lattiaa ja ovenkarmeja. Puna kasvoilla hävetti, häpeä toi mukanaan lisää punaa ja oli mahdottoman vaikea hengittää. Halusin juosta ulos pimeään. Jättää kaiken sen, mitä kierreltiin ja kaarreltiin. Se olisi ollut säälittävää, joten täytyi vain ottaa vastaan kaikki se raivoa, häpeää ja hämmennystä nostattava epämääräisyys - tuo vuosien takaa tuttu tunne. Yritin muistaa vilkaista välillä terapeuttia, näyttää enemmän pohtivalta kuin ahdistuneelta. Näytteleminen oli kuitenkin täysin turhaa, mutta aina sitä silti haluaa yrittää piilottaa heikkoutensa.

Päässäni sinkoili kymmeniä kysymyksiä ja suorastaan naurettavia tulkintoja asiasta. Vanhat tavat pysyvät lujasti kiinni, sitä vain on vaikea hyväksyä. Ja vaikka hankala asia väärinymmärryksineen selvitettiin perinpohjin, kävelin räntäsateeseen ahdistuksen siivittämänä. Kävin kaupassa ja vastasin kodin lämpöön huokaisemalla hiljaa.

Arki on jatkunut melko toivottomana. Elämä kiihdyttää vauhdilla ohitseni enkä saa edes sen reunasta kiinni. Tanssin hymyn kasvoilleni peilisaleilla ja olohuoneessamme. Pistän kehoni töihin, kunnes jalat tärisevät, selkä vihloo kivusta ja kädet eivät enää jaksa nostaa edes juomapulloa. Lopulta olen hetken onnellinen. 


Läpinäkyvä ihminen sydän auki, luettavissa ajatuksetkin suojat rohkeesti ympäriltäni poistin nyt pelottaa niin et oksettaa mitä jos muutkin kuin lempeät minut huomaa hädän hetkellä millä itseni suojaan mä hoen kuin mantraa
laita silmät kii
ennen kuin koskee tanssi hengittämättä niin kauan että taju lähtee tunto katoaa silloin tuskin tuntee kun maahan putoaa tanssi niin kauan että taju lähtee tunto katoaa silloin tuskin tuntee kun sydän hajoaa
mustavalkoinen ihminen olin joskus nyt tiedän etten tiedä mitään mikään ei enää ookkaan itsestäänselvää paitsi se että itseäin minä pelkään voihan olla et jo huomenna löydän suojan, sulkeudun nään taas harmaata hoen itselle kuin mantraa laita silmät kii ennen kuin koskee tanssi hengittämättä niin kauan että taju lähtee tunto katoaa silloin tuskin tuntee kun maahan putoaa tanssi niin kauan että taju lähtee tunto katoaa silloin tuskin tuntee kun sydän hajoaa

Irina: Tanssi hengittämättä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti