Vuodenvaihdeahdistus? Tulevaisuusahdistus? Jotain sellaista ehkä - tai ehkä ei, en minä tiedä. Ja se tässä eniten kiristääkin, kun ei tiedä. Inhoan tietämättömyyden tilaa.
*
Tekisi mieli ratkaista tämä perinteiseen tyyliin:
Pieni vihko
Kilokalorit
Kilogrammat
Minuutit
Silkkaa matematiikkaa
Mutta ei, en voi. En saa.
(Mutta kun haluan!)
Et halua, et sitä, mitä siitä eittämättä seuraa. Ootko koskaan kokeillut ihan vain matikan tehtävien tekoa? Mua se auttoi joskus. Loppuviimein varmaan keinona siirtää ajatuksia, mutta uskon siinä olleen muutakin, sain käyttää tuttuja välineitä , mutta en itseäni vastaan.
VastaaPoistaTuttua myös tuo epätietoisuuden ahdistavuus, epämääräinen kiukku/raivo, joka puskee kuin väkisin. Toisaalta, kun sitä on aina piilottanut, eiköhän sillekin aikanaan paikkansa löydy. Tunteet, niille on paikkansa, vaikka monta vuotta uskoikin, ettei näin ole.
Mitä parhainta vuoden alkua, kiintoista löytöretkeä <3
Kiitos sanoistasi! Itse asiassa aikoinaan laskin paljonkin matematiikan laskuja, mutta tuo keino on päässyt unohtumaan - kiitos muistutuksesta. Taidankin kaivaa kirjat esille uudestaan.
PoistaMahtavaa vuotta myös sinulle!
Lueskelin hieman blogiasi, ailahtelevaisuus ja se, kun ei osaa selittää ajatuksiaan kuulostaa tutulta, yritän löytää itsestäni niitä selkeitä tunteita.
VastaaPoistaMutta, älä päästä kaikkea alkamaan alusta! Aina tulee hyviä hetkiä. Paljon voimia ja uskoa tulevaan <3 Osaat muuten kirjoittaa hyvin :)
Kiitos paljon! <3
PoistaOlet jo päässyt niin pitkälle, älä enää palaa takaisin, vaikka kuinka tutulta ja turvalliselta tuntuisi. Olet taistelija, joten tuostakin olosta sisulla selviät! Uskon sinuun! <3
VastaaPoista<3 kiitos! Kyllä tämä taas tästä..
Poista